Japanin Trumpin matkustuskielto

Japanin Trumpin matkustuskielto

Japani määräsi matkustuskiellon Yhdysvaltojen, Britannian, Kiinan, Etelä-Korean ja Iranin kansalaisille huhtikuun lopussa 2020 vastauksena Trumpin hallinnon uusiin matkustusrajoituksiin. Kiellon tarkoituksena on hillitä koronaviruksen leviämistä ja se koskee matkustajia mistä tahansa edellä mainituista maista, jotka ovat vierailleet niissä 14 päivän sisällä ennen saapumistaan ​​Japaniin. Vaikka kielto koskee laajasti kaikkia matkustajia, Japaniin matkustaville liikematkustajille, jotka voivat hakea viisumia, on joitain poikkeuksia.

Päätös kieltää vierailijat tietyistä maista on saanut ristiriitaisia ​​reaktioita. Jotkut, mukaan lukien terveysasiantuntijat, pitävät sitä järkevänä varotoimena suojella Japania mahdolliselta koronavirustartunnan saaneelta matkustajavirralta, kun taas toiset väittävät, että kielto on tarpeeton ylilyönti ja voi aiheuttaa monia muita ongelmia. Lisäksi nämä samat kriitikot pelkäävät, että kielto vaikuttaa haitallisesti tiettyihin toimialoihin, kuten matkailuun, ravitsemiseen ja vähittäiskauppaan.

Saadaksemme paremman käsityksen kiellon seurauksista haastattelimme useita asian asiantuntijoita. Tokion yliopiston kansainvälisen talouden professorin tohtori Yoshihiro Uchiyaman mukaan ”kiellolla voi olla pysyvä vaikutus Japanin talouteen, erityisesti matkailualalla. Matkailu on yksi suurimmista Japanin BKT:n tekijöistä, ja nykyisen kiellon aiheuttamat taloudelliset tappiot voivat olla huomattavia. Hän jatkaa, että kielto voi aiheuttaa myös muita taloudellisia häiriöitä, kuten työvoimapulaa tietyillä aloilla.

Kielto on herättänyt raivoa tiettyjen maiden asukkaiden keskuudessa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, jotka Japani ovat maininneet matkustusrajoituksistaan. Yksityishenkilöt näistä maista ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä sosiaalisessa mediassa, ja jotkut ovat vaatineet Japania kumoamaan kiellon. Toiset väittävät, että kielto on tarpeeton ja että sillä saattaa olla kielteisiä taloudellisia vaikutuksia Japaniin.

Keskustelimme myös Keion yliopiston kansainvälisten suhteiden professorin Tomoyuki Fukudan kanssa. Hän uskoo, että kielto voi luoda geopoliittisia jännitteitä ja mainitsee esimerkkinä Yhdysvaltojen ja Japanin välisen suhteen. Hän sanoi: ”Kun otetaan huomioon presidentti Trumpin protektionistinen politiikka, ei ole vaikeaa kuvitella, että Yhdysvaltain hallitus vastaisi tähän kieltoon kostotoimilla. Tällainen siirto voisi mahdollisesti aiheuttaa repeämän Yhdysvaltojen ja Japanin suhteeseen, jolla olisi kauaskantoisia seurauksia.

Kielto on saanut osakseen kritiikkiä varsinkin sen mielivaltaisen luonteen vuoksi. Japani on kuitenkin puolustanut toimiaan välttämättöminä nykyisen maailmanlaajuisen pandemian valossa. Vaikka kielto tuokin haasteita, Japani on myös ryhtynyt toimenpiteisiin taloudellisten seurausten lieventämiseksi. Tämä sisältää taloudellisen tuen tarjoamisen kiellosta erityisesti kärsiville toimialoille, kuten matkailualalle, sekä toimenpiteitä etätyön ja muun etäliiketoiminnan edistämiseksi.

Taloudellinen vaikutus matkailualaan

Matkustajakiellolla on ollut merkittävä vaikutus Japanin matkailualaan. Japanin kansallisen matkailujärjestön (JNTO) mukaan kansainvälinen vierailu Japanissa laski tammi-maaliskuussa 95,6 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Se raportoi myös ennätysalhaisesta saapuvien matkailijoiden määrästä huhtikuussa, ja Japanissa kävijöiden kokonaismäärä laski huhtikuussa 2020 99,9 % huhtikuuhun 2019 verrattuna.

Matkailumäärien romahdus on vaikuttanut taloudellisiin vaikutuksiin Japanin matkailualaan, erityisesti palveluihin, kuten hotelleihin ja ravintoloihin. JNTO:n mukaan huhtikuussa 2020 hotellien ja ryokaanien käyttöaste laski vain 1,6 prosenttiin, kun se huhtikuussa 2019 oli 54,9 %. Lisäksi Japaniin liikennöivien lentoyhtiöiden määrä putosi huhtikuun 2019 yli 800 tuhannesta vain 10 tuhanteen huhtikuussa 2020.

Matkustuskielto on vaikuttanut myös muihin toimialoihin, kuten vähittäiskauppaan. Kuten matkailualalla, japanilaiset jälleenmyyjät ovat nähneet myynnin vähentyneen merkittävästi turistien puutteen vuoksi. Japanin tavarataloliiton mukaan vähittäismyynti laski yli 50 % huhtikuussa 2020 viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Kiellolla on ollut negatiivinen vaikutus koko Japanin talouteen. Japanin keskuspankin tuoreiden arvioiden mukaan Japanin talous supistui 3,4 % vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, eniten sitten vuoden 1955. Lisäksi Japanin keskuspankki on ennustanut, että Japanin talous voi supistua jopa 25 % vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

Haasteita ulkomaalaisille

Kielto on myös asettanut useita haasteita Japanissa asuville ulkomailla asuville. Esimerkiksi maassa jo olevat, erityisesti opiskelijat ja muut viisuminhaltijat, eivät välttämättä voi jatkaa viisumiaan, jos he eivät voi palata kotimaahansa matkustusrajoitusten vuoksi. Tämä on johtanut laajalle levinneeseen turhautumiseen näiden henkilöiden keskuudessa, jotka nyt elävät epävarmassa tilassa.

Lisäksi kiellettyjen maiden henkilöt, jotka tarvitsevat sairaanhoitoa Japanissa, eivät nyt pääse siihen. Tämä johtuu siitä, että kielletyistä maista tuleville ulkomaalaisille vierailijoille asetetaan pakollinen 14 päivän karanteeni heidän saapuessaan, mikä vaikeuttaa heidän pääsyään tarvittaviin palveluihin. Tällä on puolestaan ​​ollut kielteinen vaikutus näiden henkilöiden elämänlaatuun sekä Japanin maineeseen turvallisena ja vieraanvaraisena maana.

Lisäksi, vaikka tiettyjä poikkeuksia on myönnetty Japaniin liiketoiminnassa matkustaville henkilöille, on edelleen epäselvää, riittävätkö nämä poikkeukset tasoittamaan matkustuskiellon kielteisiä vaikutuksia. Japanin ulkomaankauppajärjestön mukaan Japanin vienti Yhdysvaltoihin ja muihin maihin, joihin kielto vaikuttaa, on vähentynyt kiellon voimaantulon jälkeen.

Taloudelliset elvytystoimenpiteet

Vastauksena kieltoon Japanin hallitus on ryhtynyt useisiin toimenpiteisiin talouden elvyttämiseksi. Tämä sisältää verohelpotuksia ja muita taloudellisia kannustimia tietyille aloille, kuten matkailualalle. Lisäksi matkailuun liittyville yrityksille on tarjottu ilmaisia ​​lainoja ja webinaareja selviytyäkseen talouskriisistä.

Hallitus on myös käynnistänyt useita toimenpiteitä etätyön ja etätyön edistämiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa ilmaisen internetyhteyden tarjoaminen kansalaisille sekä apurahojen tarjoaminen yrityksille, jotka siirtyvät etätyömuotoon. Lisäksi tietyt valtion virastot ovat kannustaneet ihmisiä työskentelemään kotoa käsin koronavirustartuntariskin vähentämiseksi.

Lopuksi hallitus on ryhtynyt toimiin parantaakseen sairaanhoidon saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta. Tämä sisältää rokotteiden saatavuuden laajentamisen niille, joilla ei ole sairausvakuutusta, sekä yleisen terveydenhuollon käyttöönottoa vanhuksille. Hallitus on myös ryhtynyt toimiin varmistaakseen lääkintätarvikkeiden saatavuuden kiellosta kärsiville.

Poliittiset vaikutukset

Matkustuskiellolla on ollut myös poliittisia seurauksia, sillä jotkut maat, kuten Iso-Britannia, ovat syyttäneet Japania epäreilusta syrjinnästä. Tämä on puolestaan ​​synnyttänyt diplomaattisen kiistan maiden välillä, ja tämän kiistan seurauksia ei ole vielä nähtävissä. Lisäksi jotkut asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että tämä kiista voi kiristää Yhdysvaltojen ja Japanin suhdetta presidentti Trumpin protektionistisen politiikan vuoksi.

Kieltoa ovat arvostelleet myös kansalaisyhteiskunnan ryhmät, jotka syyttävät Japania rajojen sulkemisesta ja kansainvälisen turvallisuuden luopumisesta maailmanlaajuisen pandemian edessä. Nämä ryhmät väittävät, että kielto loukkaa ihmisoikeuksia ja on haitallista viruksen hillitsemispyrkimyksiin nähden.

Lopuksi, kielto on herättänyt kysymyksiä kansainvälisen yhteisön roolista viruksen hillitsemisessä. Kielto on osoittanut, että yksittäiset maat voivat ryhtyä yksipuolisiin toimiin omien kansalaistensa suojelemiseksi, mutta edelleen on kysymyksiä siitä, voiko kansainvälinen yhteisö toimia tai pitäisikö se toimia kollektiivisesti.

Kansanterveyshuolet

Kielto otettiin käyttöön vastauksena kansanterveyteen. Maailman terveysjärjestön mukaan kielto on välttämätön koronavirustapausten nousun estämiseksi Japanissa. Maa on viime aikoina kokenut tapausten nousun, kun uusien tapausten määrä nousi huhtikuun puolivälin 1 500:sta yli 3 000:een toukokuun alussa.

Lisäksi kiellolla pyritään suojelemaan Japania viruksen uusien varianttien leviämiseltä. Vaikka Japanin terveysviranomaiset eivät ole havainneet mitään uusista muunnelmista Japanista, he ryhtyvät ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin suojellakseen maata niiden leviämiseltä. Kiellolla pyritään myös estämään tartunnan saaneiden maiden ihmisten pääsy Japaniin ja viruksen leviäminen muihin.

On epäselvää, kuinka tehokas kielto on viruksen hillitsemisessä, koska on vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä. On kuitenkin selvää, että kielto on luonut useita taloudellisia ja poliittisia haasteita sekä herättänyt monia kysymyksiä kansainvälisen yhteisön roolista viruksen hillitsemisessä.

Vaikutus maailmantalouteen

Kiellolla on ollut vaikutusta myös maailmantalouteen. Maailmanpankin analyysin mukaan Japanin ja muiden maiden asettama matkustuskielto vähentää maailmantalouden tuotantoa 70 miljardilla dollarilla vuonna 2020. Lisäksi Maailmanpankki varoitti, että jos matkustamista ja muuta toimintaa koskevat rajoitukset säilytetään, maailmantalous voi supistua 3-6 % vuonna 2020.

Samaan aikaan Japani on ollut yksi harvoista maista, jonka talous on kokenut noususuhdanteen pandemian keskellä. Tämä johtuu osittain hallituksen aggressiivisista finanssipoliittisista elvytystoimista. Japanin keskuspankin tuoreiden arvioiden mukaan Japanin talous voi kasvaa jopa 4,7 prosenttia vuonna 2020.

Tämä voi kuitenkin muuttua, jos

Margarita Nelson

Margarita M. Nelson on japanilainen kirjailija ja tutkija. Hän on kirjoittanut laajasti Japanin kulttuurista, historiasta ja ajankohtaisista tapahtumista erilaisiin julkaisuihin. Hän on suorittanut Aasian tutkimuksen MA-tutkinnon Tokion yliopistosta, ja hän kirjoittaa parhaillaan kirjaa Pohjois-Japanin ainu-kansan historiasta.

Jätä kommentti